Taustatieto

Pelaamista helpottavaa yleistä taustatietoa.

Tällä sivulla:
Vampyyrit
Yleisiä faktoja maailmasta
Verenius-klaanin tarina
Vampyyriklaanit
Merkittäviä historiallisia tapahtumia

Vampyyrit

Kukaan ei oikeastaan tiedä, mistä vampyyrit ovat peräisin, mutta heitä on ollut olemassa jo useita tuhansia vuosia - mainintoja on jo muinaisen Egyptin kirjoituksissa.

Ulkonäkö
Vampyyrien väritys on sama kuin heidän ollessaan ihmisiä, mutta iho on asteen kalpeampi ja silmät ovat kirkkaammat ja teräväkatseisemmat. Vampyyrit jähmettyvät usein paikalleen ja saattavat näyttää patsasmaiselta. Liikkeet ovat sulavia. Kulmahampaat ovat terävät, joillain yksilöillä hyvin huomaamattomat ja joillain näkyvämmät. Joka tapauksessa ne kasvavat hyvin näkyviksi vampyyrin juodessa verta. Vampyyrit näkevät itsensä peilistä.

Elintoiminnot
Normaalisti vampyyreilla ei ole elintoimintoja. He ovat siis epäkuolleita. Sydän ei lyö, ei tarvitse hengittää, aineet eivät kierrä ruumiissa jne. Ainut mikä toimii normaalisti, on hermot ja aivot, ja tämäkin ihmisistä saadun veren voimalla. Verestä saamallaan energialla vampyyrit pystyvätkin käynnistämään joitain elintoimintoja. Tämä mahdollistaa seuraavat asiat:

-Seksin harrastamisen
-Syömisen ja juomisen
-Ihmisten hetkellisen huijaamisen siitä, että vampyyri olisi elossa (sydän lyö)

Elintoimintojen käynnistäminen ei kuitenkaan esim. vanhenna vampyyria. Vampyyrit eivät kykene myöskään saamaan lapsia. Jotkut hankkivat itselleen “lapsia” muuttamalla valitsemiaan ihmisiä vampyyreiksi.

Vampyyrit usein nukkuvat päivällä kun aurinko on korkeimmalla, koska uni säästää energiaa ja pitää aivot vireänä. Mielellinen väsymys ja sekavuus voivat vallata vampyyrin jos hän nukkuu liian vähän. Unentarve on kuitenkin vähäisempi kuin ihmisillä. Pitkään eläneet vampyyrit tosin saattavat ottaa parin kuukauden tai jopa usean vuoden pituisia tirsoja silloin tällöin, sen sanotaan virkistävän.

Ravinto
Vampyyrit voivat syödä ja juoda normaalia ruokaa ja monet tykkäävät nauttia siitä ja sen mauista, erityisesti erilaisista juomista. Ruualla ei ole kuitenkaan mitään ravinnollista vaikutusta, vaan se menee suoraan läpi. Jotkut eivät syö siksi, että kokevat vessassa käynnin (tai syömisen) turhana ja rasittavana.

Vampyyrit tarvitsevat ravinnokseen ihmisverta. Eläinten veri ei kelpaa, se on käytännössä sama asia kuin söisi tavallista ruokaa. Ihmisveren voi juoda suoraan ihmisestä tai se voi olla säilöttyä, kunhan se on säilötty oikein (esim. veripankki).

Vampyyrien verentarve vaihtelee. Siihen vaikuttaa lähinnä kaksi asiaa: kuinka paljon käyttää yliluonnollisia voimiaan ja luonnollinen yksilöllinen vaihtelu. Yleensä vampyyrit ruokailevat pari kertaa viikossa, yksi ruokailukerta on noin veripussillisen verran (4,5dl). Vampyyrin ei siis tarvitse aiheuttaa uhrilleen mitään suurempia terveydellisiä haittoja, jos osaa kontrolloida voimiaan.

Viikon paasto ei vielä vaikuta vampyyriin mitenkään, eli isompien annoksien juominen harvemmin on myös mahdollista. Kahden viikon paasto tarkoittaa jo selvää kunnon heikentymistä. Mitä pidempi viime juomiskerrasta on, sitä verenhimoisempi vampyyrista tulee. Jos vampyyri ei juo verta lainkaan, hän vähitellen kuihtuu ja vaipuu uneen. Kuihtuneen vampyyrin voi herättää juottamalla tälle tarpeeksi paljon verta. Jos vampyyri haluaa tarkoituksella kuihtua, voi hän tietoisesti nukahtaa syvään uneen, josta ei herää kuin vasta vereen.

Vampyyreilla on erilaisia mieltymyksiä siitä, millaisesta verestä pitävät eniten. Se voi olla uhrin verityyppi, sukupuoli, ikä, elämäntyyli tai ruokavalio jne. Veren juonti suoraan uhrista tuntuu erittäin euforiselta ja vampyyri on tällöin hetken melko suojaamaton. Veri myös kutsuu vampyyria, eli hän voi jäädä tuijottamaan kaulavaltimoa tai ihmisen saamaa haavaa.

Vampyyrit eivät himoitse juoda toistensa verta. Kaksi hyvin läheistä vampyyria saattavat joskus vaihtaa verta, eli juoda toistensa verta, ja silloinki se on useimmiten eroottissävytteistä. Jotkut kokevat, että tämä veren vaihtaminen vahvistaa yhteyttä heidän välillään. Toisen vampyyrin verellä ei ole juurikaan mitään ravinnollista arvoa, ellei toinen ole juuri juonut ihmisverta.

1500-luvulla ei vielä osattu säilöä verta kovin pitkiä aikoja. Vereniukset hankkivat siihen aikaan verta seuraavin keinoin, ja verta hankittiin mahdollisuuksien mukaan ympäri maata eikä vain Toursista:
1. Verenlahjoittajaihmiset, joille maksettiin verestä. Joskus myös ihmisiä huijattiin antamaan vertaan.
2. Ihminen saatettiin tavalla tai toisella tajuttomaksi tai humalaan ja otettiin sitten verta.
3. Välillä joku juotiin kuiviin, uhreiksi valikoitui yleensä uhkaksi koettuja yksilöitä tai sellaisia, joiden katoaminen ei haittaisi. Yhdestä ihmisestä saa yhden annoksen yli 10 vampyyrille.

Yliluonnolliset voimat
Yliluonnollisten taitojen voimakkuus on yksilöllistä. Voimakkuuteen vaikuttaa myös vampyyrin ikä (mitä vanhempi, sen voimakkaampi) ja hänet kääntäneen vampyyrin voimakkuus.

-Yliluonnollinen nopeus ja lihasvoimat.

-Tarkemmat aistit (hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti). Nuori vampyyri voi kokea aistitulvan melko musertavana ja häiritsevänä. Vanhemmiten vampyyrit oppivat sulkemaan pois yliluonnollisia aistejaan ja pystyvät keskittymään asioihin paremmin. Tuntoaisti on normaali.

-Vampyyrit ovat immuuneja ihmisten sairauksille ja monille myrkyille. Jotkut aivoihin ja hermostoon vaikuttavat myrkyt saattavat aiheuttaa lieviä oireita myös vampyyreille. Esimerkiksi vampyyrit joutuvat juomaan merkittävän määrän alkoholia, ennen kuin voivat huomata mitään vaikutuksia.

-Vampyyrit paranevat sekunneissa tai minuuteissa kaikesta fyysisestä vahingosta. Parantuminen kuitenkin kuluttaa paljon energiaa ja vampyyrin verentarve kasvaa sen mukaan, kuinka paljon hän joutuu parantumaan.

-Vampyyrin tekemät puremajäljet paranevat lähes kokonaan, kun hän nuolaisee niitä. Tämä auttaa vampyyria peittelemään jälkensä. Kuitenkin jos vampyyri tekee isomman haavan kuin siistin pureman, ei tämä parane mihinkään.

-Ihmisen silmään vampyyrit vaikuttavat yleensä hyvin viehätysvoimaisilta ja vastustamattomilta, mikä helpottaa vampyyrin ruokailua.

-Vampyyrit voivat muuttaa ihmisiä kaltaisikseen. Se tapahtuu seuraavasti: ihminen pitää ensin juoda lähes kuiviin. Sitten pitää antaa tämän juoda omaa vertaan tarpeeksi. Muodonmuutos kestää 1-2 päivää, ja on usein hyvin kivulias. Vain osa selviää muodonmuutoksesta, noin 50%. Muodonmuutoksessa uhri ensin kuolee, ja herää sitten vampyyriksi (jos herää).

Heikkoudet
Ainoastaan auringonvalo ja sydämen lävistäminen tarpeeksi paksulla puisella esineellä voivat tappaa vampyyrin. Kaikesta muusta vampyyri kykenee parantumaan, vaikka ruumiista ei olisi paljon mitään jäljellä. Sydämen lävistävän puuesineen tulee olla vähintään sentin paksuinen. Kuollessaan vampyyri muuttuu tuhkaksi. Auringossa palaminen alkaa hyvin nopeasti etenevänä palovammana, kunnes vampyyri syttyy liekkeihin ja muuttuu tuhkaksi. Suorassa auringonpaisteessa vampyyri kuolee parissa minuutissa, varjossa ja pilvisellä säällä paljon hitaammin.

Sivistyneemmät ja rikkaammat vampyyrit voivat suojautua auringonvalolta erilaisten suoja-esineiden avulla. Kaikilla pelin vampyyreilla on jokin koru tai esine, jota kantavat aina mukana ja jossa on noidan tekemä yön lumous. Sen avulla he pystyvät kulkemaan myös auringonvalossa, vaikka tykkäävät siitä huolimatta vältellä suoraa auringonpaistetta (se tuntuu epämiellyttävältä).

Vampyyrit eivät pidä valkosipulin hajusta, mutta voivat silti syödä sitä, jotkut yksilöt jopa pitävät siitä. Risteillä ei ole minkäänlaista vaikutusta, itse asiassa jotkut vampyyrit tykkäävät käyttää niitä. Pyhällä vedellä ei ole myöskään mitään vaikutusta. Vampyyrit pystyvät kävelemään sisään julkisiin tiloihin (ravintolat, kaupat, ostoskeskukset, kirkot ym) ongelmitta, mutta yksityisiin koteihin he tarvitsevat kutsun kodissa asuvalta, muuten he eivät pääse mitenkään sisään. Kutsu voi olla myös kirjallinen ja etukäteen annettu, mutta sen pitää olla kohdistettu juuri kyseiselle vampyyrille/ryhmälle.

Vampyyri voi saada myrkytyksen huonosta verestä. Tämä aiheuttaa huonovointisuutta ja kyvyttömyyttä toimia joksikin aikaa, mutta siitä paranee yleensä viimeistään muutamassa yössä. Huonoa verta on:
-Kuolleesta otettu veri (myös vastakuolleesta), kuollut veri, pilaantunut (huonosti säilytetty) veri eli vampyyrien keskuudessa “kuolleen miehen veri”. Tämä on kaikista vaarallisinta.
-Jotkut sairaudet aiheuttavat veren huononemisen
-Jollain tapaa epäpuhdas veri voi aiheuttaa pientä huonovointisuutta tai olla pelkästään pahanmakuista. Veri voi olla epäpuhdasta esimerkiksi surkeiden elämäntapojen takia (huono ruokavalio, tupakan poltto, huumeiden käyttö, saasteet ja kemikaalijäämät jne).

Sire
Vampyyrin sire on se vampyyri, joka on hänet vampyyriksi muuttanut. Vampyyrilla on mahdollista olla useampi kuin yksi sire, tosin se on harvinaista. Sirellä on usein jonkin verran valtaa muuttamaansa vampyyriin: siren suoraa käskyä voi olla vaikea vastustaa, mutta se on kuitenkin mahdollista. Mitä vanhemmaksi tulee, sen helpompaa vastustus on, ja jo muutaman sadan vuoden iässä siren käskyillä on harvoin enää todellista vaikutusta, vaikka toki ne aina herättävät tiettyä kunnioitusta. Se, kuinka paljon siren käskyt tehoavat, on paljolti kiinni yksilöistä, heidän luonteistaan ja tarkoitusperistään muutoshetkellä.

On olemassa aina tietty riski, että nuori vampyyri yrittää tappaa sirensä päästäkseen "vapaaksi", minkä vuoksi vampyyrit harvoin muuttavat ihan ketä tahansa. Siren sirellä ei ole samanlaista valtaa, mutta mitä vanhempi "esi-isä", sitä enemmän hän kunnioitusta usein vampyyrissa herättää.

Kulttuuri
Bi/panseksuaalisuus ja moniavioisuus ovat varsin yleisiä ja hyväksyttyjä vampyyrien keskuudessa. Kun elää vuosisatoja, sitä väistämättä kyllästyy aina välillä ja täytyy kokeilla kaikkea uutta.

Vampyyrit eivät kovin herkästi tapa toisiaan taisteluissa. Repivät riekaleiksi ja satuttavat kyllä, mutta eivät lopullisesti tuhoa. Vaarnan iskemistä toisen vampyyrin sydämeen pidetään vakavana asiana, eikä sitä tehdä helposti, vaan kiistat selvitetään yleensä ilman tappamista. Jos aletaan pelata vaarnojen kanssa, silloin on tosi kyseessä ja siihen liittyy yleensä jotain vakavampia rikkomuksia (kuten toisen läheisen tappaminen).

Muutamien ihmisten tappamista ei pidetä vampyyrien keskuudessa kovinkaan vakavana, Vereniuksen keskuudessa lähinnä valitettavana, mutta joskus välttämättömänä. Sen sijaan laaja-alainen turha tappaminen, joka herättää liikaa huomiota, kyllä herättää klaanin huomion ja he saattavat puuttua asiaan.

Koska vampyyrinaiset eivät voi synnyttää lapsia ja ovat fyysisesti yhtä voimakkaita kuin miehet, on vampyyrien keskuudessa vallinnut sukupuolten välinen tasa-arvo kautta aikain. Uudet vampyyrit tuovat silloin tällöin mukanaan kaikenlaisia ennakkoasenteita, mutta ne karisevat yleensä ajan kanssa. Poikkeuksia toki on.

Yleisiä faktoja maailmasta

-Ihmissusia on olemassa, mutta ne eivät ole erityisen kiinnostuneita vampyyreista eivätkä vampyyrit niistä. Ihmissudet muuttuvat sudeksi täysikuulla, ja muun aikaan he ovat ihan normaaleja ihmisiä ilman erityisiä voimia.

-Taikuutta on olemassa, mutta se on hyvin rajallista, eivätkä vampyyrit osaa sitä. Taikuutta ovat kautta aikain harjoittaneet noidat, druidit ja shamaanit. Taikuuden tekeminen vaatii luontaista taipumusta sekä opiskelua. Loitsut vievät jonkin verran aikaa ja vaativat sanojen lisäksi yleensä myös materiaalikomponentteja. Noidat ja vampyyrit tekevät joskus palveluksia toisilleen - on kumpienkin etu pysyä piilossa. Toisaalta on myös noitia, jotka ovat liittoutuneet vampyyrinmetsästäjien kanssa. Noita menettää taikavoimansa jos muuttuu vampyyriksi.

Verenius-klaanin tarina

Rooma, Pariisi, Tours
Vereniuksen klaanin perusti Aulus Verenius Maro vuonna 183 eaa. Maro oli tässä vaiheessa jo 800 vuotta vanha ja kerännyt paljon valtaa muinaisen Rooman öissä. Hän valikoi itselleen seuraajia, jotka muutti vampyyreiksi rakentaen näin vampyyriarmeijaa käyttöönsä. Klaanista tuli nopeasti pelätty. Vuonna 91 hän teki Romanasta vampyyrin. Romana nousi melko nopeasti arvoasteikossa ja sadan vuoden päästä oli jo Vereniuksen armeijan ylin komentaja.

Maro muuttui kuitenkin vuosi vuodelta suuruudenhullummaksi. Hän teki paljon veritekoja ja teurasti ja muutti ihmisiä paljonkaan seurauksista piittaamatta vaarantaen näin kaikkien vampyyrien turvallisuuden. Ihmiset alkoivat huomaamaan vampyyrien olemassaolon ja ryhtyivät toimiin näiden poistamiseksi. Pelastaakseen tilanteen Romana kokosi yhteen salaliiton, ja Romanan johdolla heidän onnistui tuhota Maro lopullisesti vuonna 250. Tämän jälkeen Romana siirtyi klaanin johtoon ja johtaa sitä edelleen.

400-luvun lopulla Rooman hohdon luhistuttua Vereniukset päättivät jättää kaupungin ja siirtyä pohjoisempaan. He matkustivat nykyiseen Ranskaan, jonne frankit olivat juuri silloin perustamassa Frankkien valtakuntaa. He asettuivat Pariisiin. 1300-luvun alussa Pariisissa elävien vampyyrien klaanisodat eskaloituivat niin, että Vereniukset katsoivat parhaaksi siirtää päämajansa Toursiin.

Klaanin maine ja arvot
Klaanin varsinainen kulta-aika alkoi Romanan valtakaudesta. 800-lukuun mennessä he olivat nousseet yhdeksi Euroopan kunnioitetuimmaksi klaaniksi. He olivat sivistyneitä, kontrolloituja, ovelia, klaanissa oli useita erittäin vahvoja jäseniä ja he olivat taitavia pelaamaan valtapelejä. Vereniukset pitivät Ranskassa ja ympäröivissä maissa yllä kuria, jonka ansiosta vampyyrit pysyivät paljon paremmin piilossa ihmisiltä.

Vereniukset ovat rauhanomainen klaani, joka välttää turhaa tappamista. Tilanteen niin vaatiessa he ovat kyllä valmiita myös tappamaan. He kunnioittavat ihmiselämää ja pyrkivät elämään piilossa ja sopusoinnussa ihmismaailman kanssa, mutta ottavat kuitenkin mitä tarvitsevat. Vereniuksien kunniakäsityksen mukaan vampyyrit eivät ole eläimiä, ja kaikkien jäsenten tulee pyrkiä kohti arvokkuutta, vannoa lojaaliutta klaanille ja pitää huolta muista klaanin jäsenistä. He eivät ole kuitenkaan ihmisiä, joten ihmisten sääntöjä ei suoraan noudateta. Nuorille jäsenille annetaan anteeksi paljon enemmän kuin vanhoille, mutta kuria kuitenkin pidetään, koska se opettaa hyödyllistä itsekontrollia.

Vampyyrinmetsästäjät
Pieni osa ihmisistä on aina tiennyt vampyyreista. Jotkut heistä ovat ottaneet asiakseen tappaa vampyyreita suojellakseen ihmisiä näiltä. Pitkän aikaa toiminta oli hyvin epäjärjestäytynyttä, mutta 1300-luvun alussa vampyyrinmetsästäjät järjestäytyivät Valkea vaarna -nimiseksi organisaatioksi, jonka päämaja oli Unkarissa. Toiminta oli aluksi pienimuotoista eikä ollut suurikaan uhka varsinkaan voimakkaammille klaaneille, jotka ajattelivat, että pystyisivät helposti nitistämään Vaarnan.

Seuraavan parin sadan vuoden aikana Valkea vaarna kuitenkin vaivihkaa kasvoi ja levitti verkostoaan. 1400-luvun lopulla tilanne oli jo kärjistynyt ja Vaarna ja klaanit kävivät käytännössä sotaa, joka oli tavallisilta ihmisiltä piilossa. Mustan surman ja sadan vuoden sodan aiheuttama väestökato oli aiheuttanut jonkin verran pulaa verestä, mikä oli ajanut vampyyreita ottamaan enemmän riskejä sen hankinnassa, ja tehnyt helpommaksi vampyyrien löytämisen. Valkea vaarna oli päättänyt nitistää järjestäytyneet vampyyrit tuhoamalla huipun, mikä varmasti vaikuttaisi vahvasti koko vampyyripopulaatioon. Tämä tuohdutti klaaneja, koska metsästäjät eivät näyttäneet ymmärtävän, että klaanit pitivät yllä kuria, ja klaanien hajotessa ala-arvoiset vampyyrit villiintyisivät. Toisaalta oli totta, että klaanien romahtaessa loput vampyyrit olisi helpompi metsästää. Koska Vereniukset olivat vampyyrien keskuudessa Euroopan kunnioitetuin klaani, joutuivat he Vaarnan pääkohteeksi.

Päätös horroksesta
1400-luvulla Vereniuksen klaanissa oli 29 jäsentä. Sen ajan mittapuulla se oli melko paljon. Kuitenkin useamman kymmenen vuoden aikana tämä määrä tipahti lähes puoleen, koska klaani menetti monia jäseniään vampyyrinmetsästäjille. He toki yrittivät romahduttaa Valkeaa vaarnaa, mutta oli heidän arvojensa vastaista alkaa lahdata ylenmäärin ihmisiä, edes vampyyrinmetsästäjiä – pahimmassa tapauksessa tämä vain pahentaisi vainoja ja vampyyrit tulisivat vielä laajemmin tietoisuuteen.

Niinpä Vereniukset katsoivat parhaaksi hävitä maailman kartalta kunnes tilanne olisi rauhoittunut. He eivät olisi voineet paeta jonnekin syrjäseudulle, koska tarvitsivat tarpeeksi paljon ihmisiä ravinnoksi. Niinpä piiloutuminen oli helpointa menemällä nukkumaan, jolloin ravintoa ei tarvitsisi ollenkaan. Piilopaikka naamioitiin haudaksi ja kaivettiin syvälle maan alle. He eivät kuitenkaan halunneet jättää hautaa täysin vartiotta, ja he tarvitsivat jonkun luotettavan, joka herättäisi heidät kun tilanne oli ohi. Niinpä kaksi klaanin jäsentä, Seneca ja Quentin, jäivät vartioon haudan lähistölle. Kahden hereillä olevan olisi huomattavasti helpompi pysytellä piilossa kuin koko joukon. Vartiovuoroja oli tarkoitus vaihtaa 10 vuoden välein. Klaani arvioi, että herätys tapahtuisi aikaisintaan parinkymmenen ja viimeistään sadan vuoden päästä, kun ihmisten sukupolvi oli vaihtunut. Näine ajatuksineen klaani vaipui horrokseen keväällä 1516.

Loput tarinasta löytyy hahmoprofiileista.

Arvoasteikko
Arvoasteikkoa ei ole mitenkään numeroitu tai tarkasti määritelty klaanin sisällä. Korkea-arvoisilla on valta määrätä alempiaan ja tehdä klaania koskevia päätöksiä. Koska kyseessä on kuitenkin perhe, on arvoasteikko enemmän tyyliä “perheen pää, isoveli, pikkusisarukset” kuin hallitsija ja alamaiset.

Muut kutsuvat toisiaan etunimillä, mutta 5-8 tason jäsenet kutsuvat Romanaa arvonimellä “Lady Romana”.

1. Romana - klaanin johtaja
2. Salvator & Seneca - Romanan oikeat kädet
3. Enzo & Halla - Romanan vasemmat kädet
4. Narges & Styr - taitavia konkareita
5. Mirabel, Mildred, Casimir & Quentin - arvostetumpia “rivijäseniä”
6. Clovis, Seraphine, Jehanne, Lorenz - “rivijäseniä”
7. Abel - nuori & uusi jäsen
8. Stella, (Tristan) - “lapset”

Voimakkuus/taistelutaidot
Vampyyrit taistelevat oman preferenssinsä mukaan joko paljain käsin tai ihmisasein. 1500-luvulla tämä oli useimmiten miekka tai joskus jousi, nykyaikaan käsiase. Ihmisaseet ovat hyviä jos vampyyri ei halua paljastaa itseään, muita vampyyreja vastaan niiden hyöty ei kovin suuri. Vaarnan mukana kantaminen on riski myös vampyyrille itselleen, joten sellainen otetaan yleensä mukaan vain jos on menossa tappamaan toisen vampyyrin. (Huom. peliin ei kuitenkaan saa ottaa mukaan aseita, hahmot ovat jättäneet ne hautaan koska ruostuneita jne.)

1. Romana
2. Salvator, Seneca, Mysteerimies
3. Halla, Enzo
4. Styr
5. Quentin
6. Narges
7. Jehanne
8. Mirabel, Mildred, Casimir
9. Clovis
10. Sera, Lorenz
11. Abel
12. Stella
13. Tristan

Klaaniin liittymisjärjestys
Suluissa kuinka kauan ehti olla vampyyri ennen liittymistä, “0” tarkoittaa että liitettiin mukaan heti muuttumisen jälkeen.

39: Seneca (0)
91: Romana (0)
518: Salvator (0)
720: Halla & Enzo (muutama vko)
777: Narges (n. 400v)
929: Milly & Belle (0)
1024: Quentin (0)
1025: Clovis (2-3pv)
1158: Sera (0)
1236: Casimir (0)
1300: Styr (n. 400v)
1365: Jen (2v)
1377: Lorenz (2-3pv)
1510: Abel (4v)
1515: Stella (0)
2016: Tristan (0)

Sukupuu

Vampyyriklaanit

Vampyyrit tapaavat järjestäytyä klaaneihin lisätääkseen voimaansa ja pitääkseen toistensa puolia. Klaaniin kuuluvat vampyyrit ovat lähes aina arvostetumpia kuin yksinäiset vaeltajat.

Tässä pelin kannalta merkittäviä klaaneja.

Frazali
Vereniuksen pahin vihollisklaani, jotka haluavat Ranskassa vallan kokonaan itselleen ja Vereniukset pois kuvioista. Frazalit ovat sitä mieltä, että vampyyrit voivat ottaa ihmisiltä mitä haluavat, koska heillä on siihen voimaa. Eihän kukaan huomaa, jos ihmisiä silloin tällöin katoaa. Frazalit keskittyvät hedonismiin ja voimiensa kasvattamiseen, välillä hyvinkin sairailla ja inhottavilla tavoilla. Vereniukset syyttävät osittain Frazaleita siitä, että vampyyrinmetsästäjät järjestäytyivät ja kasvoivat niin isoksi organisaatioksi. Frazalien johtaja tuntuu vaihtuvan melko usein. Kun Vereniukset menivät nukkumaan Frazaleissa oli lähes 40 jäsentä ja he majailivat Pariisin seudulla.

Klaanien vihanpito alkoi hieman ennen tuhatlukua, kun Vereniukset yrittivät puuttua nuoren klaanin nopeaan kasvuun ja holtittomaan käyttäytymiseen. Frazalit ovat tappaneet Vereniuksia ja Vereniukset Frazaleita, ja koston kierre ei lopu.

Mazandarani
Länsi-Aasian, erityisesti Iranin, alueella hallitseva suuri klaani. Sitä johtaa tiukalla kädellä vampyyrikuningas Shervin Mazandarani, joka on yksi maailman vanhimmista vampyyreista. Hän oli lähes 3000-vuotias, kun Vereniukset painuivat maan alle. Shervinin valtakausi oli siihen mennessä kestänyt jo 1800 vuotta. Klaanissa on satoja jäseniä. Mazandaranit ja Vereniukset olivat vihollisia Rooman vallan aikaan, mutta Vereniuksien muutettua Ranskaan tilanne rauhoittui.

Merkittäviä historiallisia tapahtumia

Nämä tapahtumat ovat valtaosalle hahmoista lähihistoriaa, ja niistä voi saada aikaan peliä, esim. jos hahmot haluavat selvittää, mikä on asian laita nykymaailmassa. Antaa myös hieman osviittaa siitä, millaisesta maailmasta hahmot tulevat nykymaailmaan.

1300-luvun puolivälissä Euroopassa riehui muutaman vuoden ajan musta surma, joka tosin sai tuon nimityksen vasta vuosisatoja myöhemmin. Hahmot siis tuntevat sen nimellä ”suuri kuoleminen”, ”rutto/kulkutauti” tai ”ensimmäinen kulkutauti”, eivätkä tunne taudin todellista syytä. Ruttoon kuoli lähes puolet Ranskan väestöstä. Tämä aiheutti mm. sen, että maaorjien olot paranivat, koska he saattoivat vaatia työvoimapulan takia parempaa palkkaa, ja tämä oli yksi niistä syistä, jotka lopulta johtivat feodalismin murenemiseen 1500-lukuun mennessä.

Noin vuosina 1340-1450 käytiin Sadan vuoden sota, joka koostui useammista pienistä sodista. Nämä käytiin Englannin ja Ranskan kuninkaallisten välillä, sillä englantilaiset yrittivät hallita ja valloittaa alueita Ranskasta ja ranskalaiset valloittivat niitä takaisin. Sodat eivät koskettaneet vahvasti Vereniuksia, mutta heilläkin saattaa olla jotain hampaankolossa englantilaisia kohtaan. Ranska voitti sodan ja Englannilla ei tämän jälkeen juurikaan ollut alueita hallittavana Ranskassa. Sodat aiheuttivat mm. isänmaallisuuden kasvua kummassakin maassa, sekä politiikan ja sotateknologian kehitystä. Kuitenkin ihmiset identifioivat enemmän lokaaliin paikkaansa kuin olisivat ajatelleet olevansa “ranskalaisia” vielä 1500-luvulla.

Yksi ranskalaisista Sadan vuoden sodan sankareista oli Jeanne d’Arc, joka auttoi sodassa ja jonka englantilaiset polttivat väärin perustein roviolla. Useita vuosia hänen kuolemansa jälkeen hänet julistettiin marttyyriksi.

Musta surma, Sadan vuoden sota, sisällissodat ja muut vaikeudet aiheuttivat niin paljon kuolemia, että Ranskan väkimäärä kääntyi nousuun vasta 1400-luvun puolivälissä. 1400-luvun loppupuolella alkoi pidempi rauhan, varallisuuden kasvun ja optimistisuuden aika. Italian kanssa kyllä sodittiin, sillä Ranska tunkeutui Italiaan useita kertoja ja nämä sodat olivat käynnissä vielä silloin kun Vereniukset painuivat maan alle.

Vuonna 1493 uutiset levisivät ympäri Eurooppaa siitä, että oli löydetty uutta maata - Columbus uskoi tämän olevan osa Aasiaa (kaikki eivät olleet samaa mieltä), mutta varmistus siitä, että kyseessä oli tosiaan kokonaan uusi manner tuli 1513.

Ranskan kartta vuonna 1477: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Map_France_1477-en.svg

Vielä 1500-luvulla Ranskassa puhuttiin useita eri kieliä ja murteita. 1400-luvun loppupuolella alkoi renessanssin aikakausi. Monet taiteenalat kehittyivät ja humanismi teki nousuaan.